Kuinka tärkeää haasteellisissa tilanteissa on kielen lisäksi ymmärtää perheen kulttuuriin ja tapoihin liittyvät ominaispiirteet?​

Luottamuksen rakentaminen lastensuojelussa

Lastensuojelupalveluissa onnistumisen kannalta luottamuksen syntyminen on elintärkeää. Luottamuksen rakentaminen ei ole suoraviivaista – joskus se vaatii pitkäjänteistä työtä ja herkkyyttä ymmärtää toisen näkökulmaa. Luottamuksen syntymiseen vaikuttavat sanat, kehonkieli, eleet ja ilmeet, mutta myös syvemmällä tasolla arvot ja kulttuuriset tavat.

Esimerkkinä omasta elämästäni voin kertoa parisuhteesta, jossa itse suoraviivaisena satakuntalaisena yritin ymmärtää savolaista tapaa puhua kierrellen ja kaarrellen. Meillä oli yhteinen äidinkieli, mutta silti syntyi väärinymmärryksiä ja jopa riitoja. Entäpä, jos perhetyön asiakkaana on perhe, jonka äidinkieli ei ole sama kuin työntekijän? Miten helppoa on rakentaa luottamusta ja ymmärtää, mitä toinen sanoo – tai vielä tärkeämpää, mitä hän todella tarkoittaa?

Kielen merkitys – Muutakin kuin sanoja

Kielen ymmärtäminen ei ole pelkästään sanojen kääntämistä. Sosiaali- ja lastensuojelutyössä kyse on siitä, että asiakas todella kokee tulevansa ymmärretyksi. Ilman yhteistä kieltä ja kulttuurista kontekstia syntyy helposti tilanteita, joissa perheiden tarpeita ja toiveita ei kuunnella. Tämä voi johtaa väärinkäsityksiin, turhautumiseen ja jopa epäluottamukseen palvelujärjestelmää kohtaan.

Monissa kulttuureissa esimerkiksi kasvatukseen liittyvät käsitykset poikkeavat merkittävästi suomalaisesta normista. Esimerkiksi perhekäsitys voi olla laajempi, ja lasten kasvattamiseen voi osallistua useita sukulaisia. Jos työntekijä ei tunne tai ymmärrä tätä, perheen käyttäytymistä voidaan helposti arvioida väärin suomalaisen normiston kautta.

Kulttuurisensitiivinen työote – kaikkien etu

Kun palvelua tarjotaan kulttuurisensitiivisellä otteella, kaikki voittavat. Esimerkiksi työparimalli, jossa toinen työntekijä tuntee asiakkaan kielen ja kulttuurin, voi merkittävästi parantaa vuorovaikutusta ja palvelun laatua. Tällöin asiakasperhe tuntee olonsa turvallisemmaksi ja yhteistyö sujuu mutkattomammin.

Kulttuurisensitiivinen osaaminen ei tarkoita vain kielitaitoa, vaan myös kulttuurista herkkyyttä. Se edellyttää avointa mieltä, kykyä kohdata erilaisia perheitä ilman ennakkoluuloja sekä halua oppia asiakkaiden arvomaailmasta ja perinteistä. Kun perhe kokee tulleensa aidosti kuulluksi ja ymmärretyksi, se lisää yhteistyön sujuvuutta ja vaikuttavuutta.

Kohti yhdenvertaisempaa palvelua

Oljenkorret Koulutus- ja Valmennuspalvelut Oy haluaa edistää kulttuurisensitiivistä työskentelytapaa, jossa asiakkaan kieli ja kulttuuri huomioidaan osana perhetyötä sekä ammatillista tukihenkilöpalvelua. Kulttuurisensitiivisyys ei ole vain haaste, vaan myös mahdollisuus – se parantaa palvelun laatua ja rikastuttaa työyhteisöä.

Miten sinä olet kohdannut kulttuurisensitiivisyyden ja yhdenvertaisuuden sosiaalialan työssä? Millaisia onnistumisia tai haasteita olet nähnyt? Jatketaan keskustelua – koska yhdessä voimme rakentaa yhdenvertaisempia ja vaikuttavampia palveluita kaikille!