Sote-alan työllisyystilanne Suomessa haasteet ja ratkaisut

Näiltä aloilta valmistutaan nyt suoraan kortistoon

Sote-alan työllisyystilanne Suomessa – haasteet ja ratkaisut

Viime aikojen uutiset Suomen työllisyystilanteesta ovat olleet synkkiä, ja erityisesti sosiaali- ja terveysala on kohdannut merkittäviä haasteita. Työvoimapula, resurssien riittämättömyys ja alan houkuttelevuuden lasku vaikeuttavat sekä palveluiden tuottamista että ammattilaisten jaksamista. Mutta mitkä tekijät ovat johtaneet tähän tilanteeseen, ja miten tilannetta voitaisiin parantaa?

Työvoimapula ja alan houkuttelevuus

Sote-ala kamppailee kroonisen työvoimapulan kanssa. Erityisesti hoitajista ja sosiaalialan erityisasiantuntijoista on pulaa, mikä heikentää palveluiden laatua ja lisää jäljelle jääneiden työntekijöiden kuormitusta. Raskas työ ja matala palkkataso ovat johtaneet siihen, että monet vaihtavat alaa tai siirtyvät muihin tehtäviin.

Resurssipula ja rakenteelliset ongelmat

Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on vaikea, ja resurssien niukkuus pakottaa leikkauksiin ja henkilöstövähennyksiin. Samalla palveluiden tarve kasvaa väestön ikääntyessä ja moniongelmaisten asiakkaiden määrän lisääntyessä. Työntekijöiden kokemus siitä, ettei heillä ole riittäviä resursseja laadukkaaseen työhön, heikentää alan vetovoimaa.

Pitkäaikaistyöttömyys ja vaikeus löytää työntekijöitä oikeille aloille ovat vakavia haasteita. Koulutuksen ja työmarkkinoiden tarpeiden yhteensovittaminen ei aina onnistu, mikä jättää osan työnhakijoista ilman realistisia työllistymismahdollisuuksia. Lisäksi digitalisaatio ja teknologinen kehitys ovat muuttaneet työmarkkinoita nopeasti, eikä kaikilla työnhakijoilla ole tarvittavaa osaamista uusiin työtehtäviin.

Väestön ikääntyminen ja alueelliset erot

Suomen työikäinen väestö vähenee, mikä luo painetta työmarkkinoille. Samalla työpaikkoja on tarjolla erityisesti kasvukeskuksissa, kun taas monilla pienemmillä paikkakunnilla kärsitään työpaikkojen katoamisesta. Alueellinen eriytyminen vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja lisää alueellista epätasa-arvoa.

Miksi vastavalmistuneet eivät työllisty, vaikka alalla on työvoimapula?

Vaikka sote-alalla on työvoimapula, monet vastavalmistuneet sairaanhoitajat ja sosionomit kokevat vaikeuksia työllistyä. Tähän vaikuttavat useat tekijät:

• Työkokemuksen puute: Monet työnantajat edellyttävät kokemusta, mikä vaikeuttaa vastavalmistuneiden pääsyä vakituisiin tehtäviin.
• Perehdytysresurssien niukkuus: Tiukoilla olevat työyksiköt eivät aina pysty tarjoamaan riittävää perehdytystä, mikä tekee uusien työntekijöiden palkkaamisesta haastavaa.
• Työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaanto-ongelma: Työtä on tarjolla, mutta se ei välttämättä vastaa vastavalmistuneiden osaamista tai sijaintitoiveita.
• Määräaikaiset ja keikkatyöt: Työnantajat suosivat kokeneita työntekijöitä vakituisiin tehtäviin, ja vastavalmistuneille tarjotaan usein vain määräaikaisia tai keikkatöitä, jotka eivät aina ole taloudellisesti turvattuja.

Mahdolliset ratkaisut tilanteen parantamiseksi

• Työolojen parantaminen: Resurssien lisääminen, työvuorosuunnittelun kehittäminen ja hallinnollisen taakan keventäminen voivat auttaa työhyvinvoinnissa.
• Palkkauksen ja urakehityksen huomioiminen: Parempi palkkaus ja selkeät urapolut voivat tehdä alasta houkuttelevamman.
• Koulutuksen ja työn yhteenliittäminen: Oppisopimuskoulutukset ja mentorointiohjelmat voisivat helpottaa siirtymää työelämään.
• Hallinnon keventäminen: Asiakaskirjaamisen ja muiden hallinnollisten tehtävien sujuvoittaminen vapauttaisi aikaa varsinaiseen hoito- ja sosiaalityöhön. Tässä esimerkiksi “Osallistava ja kannustava asiakaskirjaaminen” -koulutus tarjoaa konkreettisia työkaluja työajan tehostamiseen.
• Perehdytyksen tukeminen ja kehittäminen: Oljenkorret-työyhteisövalmennus tarjoaa ratkaisuja perehdytyksen haasteisiin ja tukee uusien työntekijöiden sopeutumista vaativaan työympäristöön.
• Työelämän ja koulutuksen yhteistyön vahvistaminen: Uravalmennuspalvelut voivat auttaa vastavalmistuneita löytämään omat vahvuutensa ja reittinsä sote-alan tehtäviin.
• Koulutuksen ja työelämän tarpeiden yhdistäminen: Osaamisen päivittäminen ja elinikäinen oppiminen ovat avainasemassa työmarkkinoiden muuttuessa.
• Pitkäaikaistyöttömien tukeminen: Henkilökohtainen valmennus ja räätälöidyt tukitoimet voivat auttaa työllistymisessä.
• Alueellisen liikkuvuuden parantaminen: Työn perässä muuttamista voidaan tukea esimerkiksi asuntopoliittisilla ratkaisuilla ja paremmilla liikenneyhteyksillä.

Työllisyyskysymys ei ole yksiselitteinen, eikä ratkaisua löydetä yhdellä toimenpiteellä. Sen sijaan tarvitaan kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat työllistymiseen ja mitä keinoja voimme käyttää tilanteen parantamiseksi.

Sote-alan työllisyyskriisi ei ratkea yhdellä toimenpiteellä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka parantavat sekä työntekijöiden olosuhteita että palveluiden laatua. Nyt on aika panostaa alaan, joka on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta.